Kesälaukku kierrätysmateriaaleista

Kesä on kyllä antanut parastaan ja vähän enemmänkin. Ihanaa!! Helteet ja pieni kierros kierrätyskeskukseen inspiroi tekemään kesälaukun itselleni. Ajatuksissa on ollut monesti pyöreän muotoinen laukku sekä punottu kassi, ja tässä ne nyt yhdistyvät molemmat. Syntyi siis oiva kesälaukku.

Vein tosiaan tavaroita kierrätyskeskukseen ja samalla tein pienen kierroksen myymälän puolella. Eihän sitä nyt vaan voi olla käymättä aarrejahdissa, kun siihen on mahdollisuus! Siellä silmiini osuikin kaksi punottua pöytätablettia ja siitä se ajatus sitten lähti kehittymään. Kierrä löydön lisäksi käytin projektiin vanhaa nahkavyötä, 80-luvun tyynyliinaa, kierrätys vetoketjua, kuumaliimaa sekä lankaa ja neulaa.

Tyynyliinasta ja vetoketjusta tuli vuori laukkuun. Vyön kiinnitin noin15 cm matkalta molempiin reunoihin. Pöytätablettien yläreunan jätin avoimeksi ja alareunan ompelin yhteen. Nahkavyön kiinnittämistä helpotti äärettömästi se, että sen reunassa kulki koristeommel. Otin jo hieman rispaantuneen ompeleen pois, jolloin reunoihin jäi pienet reiät (näkyy kuvassa yllä). Niiden avulla nahka oli helppo kiinnittää käsin ommellen. Ilman noita reikiä olisin varmasti keksinyt jonkin muun tavan kiinnittää vyön. Ompelin siis laukun kasaan käsin, vuorta lukuun ottamatta, joten vahvistin saumat laukun sisäpuolelta kuumaliimalla. Lopuksi ujutin vuoren (johon vetoketju oli jo kiinnitetty) laukun sisään ja ompelin yläreunasta kiinni. 

Tästä tuli ihanan kesäinen laukku. Tilavuudeltaan se ei ole mikään ihme, mutta välttämättömimmät mahtuu mukaan. Tämä menisi varmasti myös ilman vuorta ja yläreunaan voisi laittaa esimerkiksi pelkän nappikiinnityksen. Ja jos ei ole yhtä kätevästi valmiiksi rei´itettyä vyötä, niin voisi tähän ommella sangat tai hihnan myös kankaasta. Mahdollisuuksia on monia! :)

Melko idyllinen kuvauspaikka kasille, eikö? Ihan kuin tuonne tehty, mutta kyllä tämä kaupunkimiljööseenkin sopisi varmasti ihan yhtä hyvin.

Pitsinen kesäpaita

Olen yllättänyt itseni ja ommellut tässä enemmänkin näitä vaatteita. Viime postauksessa esittelin kimonon ohjeineen ja tässä olisi nyt tällainen pitsiunelma. Kankaassa on ihanan raikas ja kesäinen väri. Ihan kuin minttujäätelö. Kangas tarttui mukaan Eurokankaan palalaarista ystävän yllytyksestä (tässä tapauksessa ei ollenkaan huono juttu!). Myönnettäköön, että tämä valmistui jo toukokuussa, mutta näin kesällä tuntuu jotenkin todella vaikealta istahtaa tietokoneen äärelle kirjoittelemaan. Se tuntuu melkein vähän rikolliselta ja ihanien kesäpäivien hukkaan heittämiseltä. Kesäisin tuntuu myös olevan enemmän kaikkea muutakin tekemistä ja ohjelmaa. Varmaan siksi on tullut aika harvakseltaan mitään tännekään viime aikoina laitettua.

Kesä kiireistä huolimatta on siis tullut jotain tehtyäkin. Tähän kaavat löysin Suuren-Käsityön numerosta 11-12/2017. En ole kovin paljoa vaatteita ommellut. Välillä tulee jotain yritettyä, mutta yleensä ne eivät onnistu ihan halutulla tavalla. Pieleen mennyt kohta jää häiritsemaan ja sitten yritelmät jäävät kaapin perälle käyttämättömiksi. Tämän muistan jo koulun kässätunneilta. Vaikka olen aina tykännyt tehdä kaikkea mahdollista käsillä, myös vaatteita, niin nämä epäonnet ovat hieman lannistaneet ja rajoittaneet omaa intoa vaatteiden tekoon. Siksi nyt olenkin vähän ihmeissäni tästä vaate innostuksesta! Toki ei tästäkään paidasta täysin priimaa tullut, mutta kuitenkin sen verran onnistunut, että varmasti tulee käytettyä :) Tuollainen isoreikäinen pitsi oli itselle hieman haasteellisempaa ommeltavaa. Eipä sitä tullut kaupassa mietittyä, mutta tästäkin haasteesta selvittiin ihan kunnialla. Kuvat eivät ole ihan parhaimmasta päästä, mutta saavat nyt luvan kelvata, kun viimein sain aikaiseksi tulla koneelle ja kirjoitella myös tänne.

Kimono ja kuinka sen tein

Toukokuu on hellinyt meitä ihanan kesäisillä ja helteisillä päivillä. Toivottavasti tällaisia päiviä riittää läpi kesän, sillä tein lämpöisille päiville kimonon. Kirjoittelin teille myös jonkinmoiset ohjeet sen tekoon. Käytin siihen mallina vanhaa kimonoa (josta myös otin hapsut), jolle ei juuri ollut käyttöä. Siinä oli läpinäkyvä musta kangas, mikä toi itselleni mieleen aamutakin. Halusin kuitenkin sellaisen kimonon mitä pystyisi pitämään myös kodin ulkopuolella. Enemmän pusero/jakku tyylisen.

Kankaani oli kooltaan 90 cm x 190 cm ja taittelin sen kahdesti. Ensin pidemmät reunat vastakkain ja sitten toisin päin. Niin että kuvassa yksi, taitteet ovat ylälaidassa ja vasemmassa reunassa. Sitten leikkasin kankaan kuvan 2 mukaisesti, vanhaa kimonoa apuna käyttäen.

Kuvan 3 mallinen siitä sitten tuli. Melko yksinkertainen leikata ilman kimonomalliakin, sillä väljänä mallina se ei ole niin sentin päälle. Edestä kimonon helma on lyhyempi, joten leikkasin sen kuvan 3 mukaisesti lyhyemmäksi. Kuvassa 4 leikkaan etuosaa auki sekä tein pyöristetyn pääntien. Tämän jälkeen ompelin sivuamat hihansuusta helmaan. Ylhäällä on myös leikattuna etuosan reunojen huolitteluun kaitaleet (n. 4 cm leveät).

Ompelin kaitaleet ensin yhteen (jotta pituus riittää koko etuosan ympäri), ja tämän jälkeen silitin kaitaleet kanttinauhan muotoon. Seuraavaksi neulasin tekemäni kanttinauhan paikoilleen ja ompelin kiinni. Lisäsin vielä hapsut kerran nurjalle puolelle käännettyihin hihansuihin ja helmaan. Ja sittenhän sitä olikin jo valmista!

Kyllähän tämäkin käy aamutakista kuten edeltäjänsäkin, mutta nyt sitä voi käyttää myös muualla. Toivotaan vain, että kesä jatkuu yhtä lämpimänä ja aurinkoisena, niin olisi tällekin käyttöä.

Kehys pahvista

Jälleen tuli tehtyä jotain työhuoneeseen. Tätä on nyt mukava sisustella ja laittaa remontin sekä suursiivouksen jälkeen. Tämä kehys syntyi puhtaasti sen takia, että edeltäjänsä ei ollut oikein toimiva eikä silmää miellyttävä.

Tämä syntyi leikkaamalla ja liimaamalla sekä vähän maalaamalla. Mattoveitsi on myös oiva apuväline, jos sellaisen omistaa. Käytin tukevaa paksua pahvia, jostain talteen napattua. Ensin tein etupuolen vanhaa kehystä mallina hyödyntäen. Sitten leikkasin kehyksiä hieman pienemmän taustapahvin. Leikkuujämistä liimailin taustapahviin tuollaiset reunat, jotta kuvan mahtuu sujauttamaan kehyksen sisälle eikä se luiskahda paikoiltaan. Eli reunat kannattaa mitoittaa niin, että kuva varmasti menee kehykseen leveys suunnassa ja asettuu oikealle kohdalle. Tämän jälkeen liimasin (jo valmiiksi korisellut kehykset) taustapahvin päälle.

Ja Tämmöinen siitä tuli. Kehyksen kannattaa antaa valmistumisen jälkeen kuivua hyvin vaakatasossa ennen käyttöön ottoa, ettei se ala taipumaan kosteana. Itsehän olin siis hieman hätäinen tämän suhtee. Mutta kun ei vain malttanut odottaa!!!

Tässä vielä vanha kehys ja uusi nätimpi ja toimivampi rinnakkain. Edellinenkin oli siis pahvia, mutta ohutta ja taipuisaa. Oikeasti pidän tässä kehyksessä lukion aikaista kaverikuvaa, mutta sitä en viitsinyt kuviin laittaa.
Mukavaa alkanutta viikkoa!

Sivellinpussi ja kuinka sen tein

Nyt kun on ollut tavallista enemmän intoa (vaikka ei niin kauheasti aikaa) maalaamiseen, niin tuli inspis tehdä siveltimille oma pussi säilytykseen. Tähän inspiraatioon vaikutti myös se, että olen yrittänyt hieman vähentää kässämateriaalien määrää. Ja määrähän vähenee, jos laittaa ylimääräiset kiertoon tai sitten tekee niistä jotain. Ensimmäisenä mainittua menetelmää käytin helmikuussa, mutta vieläkin tuntuu olevan tarpeita enemmän kuin ehtii käyttää tai oikeasti edes tarvitsee. Yritystä karsimiseen kuitenkin on! Vaikka sitten edes yhden pienen pussin verran ;)

Yritystä oli myös kuvata ja kirjoittaa jonkinlaista ohjetta teille tämän tekoon. Tähän on varmasti monta muutakin tapaa, mutta omani tein seuraavasti:

Leikkasin kaksi suorakulmaista palaa (n. 12 x 35 cm). Aloitin silittämällä molempien yläreunaan käänteen nurjalle puolelle. Sitten ompelin sivusaumat ja pohjan umpeen. Sivusaumoista jätin ylhäältä molemmin puolin ompelematta noin 8 cm verran. Toisessa kuvassa näkee, että käänsin saumavaran verran ompelematta jääneitä yläreunoja sisään ja ompelin ne.

Sitten taitoin yläreunan noin puolesta välistä nurjalle puolelle. Vasemmanpuoleisessa kuvassa ensimmäisenä vaiheena silitetty yläreunan käänne jää siis tuonne alle. Viimeisenä ompeluvaiheena ompelin pussin ympäri käänteen alareunasta sekä toisen kerran noin 1 cm ylempää. Näin syntyy nauhakuja. Sitten vain käännetään pussi oikeinpäin ja pujotetaan nauha paikoilleen.

Ja tässä vielä valmis pussi! Siviltemille, kynille tai kokoa muokkaamalla mille nyt sattuu pussia tarvitsemaan. Toivottavasti ohjeista ja kuvista sai jotain selvää. On yllättävänkin vaikeaa koittaa pukea sanoiksi, sitä mitä on tehnyt. Ja vielä niin, että toisetkin sen varmasti ymmärtäisivät. Mutta ehkä tässäkin kehittyy. Mukavaa sunnutaita kaikille! :)