Ruususen jumppareppu

Syksy on tullut ja tuonnut mukanaan harrastukset. Omat harrastukset ovat pitkälti kotosalla käsitöiden ja piirtelyn parissa, mutta käyn myös jumpassa. Jumppapäiviin ompelin tilavan jumpparepun. Reppuun käytin paksumpaa mustaa kangasta, ohuempaa ruusukangasta johon silitin taakse tukikankaan, pienet palat nahkaa, kierrätetyn vetoketjun ja käyttämättä jääneet kengännauhat. Vetoketjun linjasta tein hieman vinon (olisi voinut olla vielä selkeämmin vinossa) ja siitä aukeaa tasku pienemmille tavaroille.

Paljon en muistanut kuvia ottaa, niin vauhdilla tämän tekeminen eteni. Mutta on se hyvä, että jokin vaihe sujui ripeästi. Suunnittelu ja toimeen ryhtyminen nimittäin otti vuoden päivät. Toki siinä välissä löysin tuon ruusukankaan (kierrätyskeskuksesta), mutta aika nolottavan kauan se kesti. Voihan sitä tietysti uskotella itselleen, että siitä tuli varmasti nyt paljon parempi, kun suunnittelun teki hyvin huolellisesti. Voihan?

Siinä se nyt kuitenkin on valmiina. Reppu on ollut jo pari kertaa käytössä ja hyvin on hommansa hoitanut. Tavarat mahtuvat hyvin reppuun ja kestävät matkassa mukana tippumatta. Aiemmin käytin kangaskassia, mikä ei tässä tehtävässä ollut kaikkein oivallisin. Pienempään taskuun saa näppärästi esimerkiksi puhelimen ja avaimet. Seuraavaa jumppapäivää odotellen.

Hapsuverhot, osa 2

Esittelin aiemmin täällä ikkunan kokonaan peittävän hapsuverhon, mikä syntyi helteiltä suojaamaan. Nyt ei enää hellesuojaa tarvita ja kaiken mahdollisen valokin haluaa päästää sisälle. Tämän takia mietin alunperin pitkän verhon laskostamista jotenkin ylös. Kokeilin eri tapoja, mutta mikään ei oikein näyttänyt hyvältä. Päädyin lopulta tekemään jäljellä olevasta kankaasta kaksi kappaa molempiin keittiön ikkunoihin.

Hapsut olivat niin ihanat, etten halunnut niistä vielä luopua. Helteitä saa odotella ensi kesään, mutta nyt ikkunoissa on paremmin syys- ja talvikauteen sopivat verhot.

Hintaakaan verhoille ei tullut paljoa, kun kankaan nappasin mukaan Eurokankaan palalaarista kympillä (etsin myös kierrätyskeskuksesta, mutta en löytänyt sopivaa).  Hapsuja tuli kyllä solmittua lähes kyllästymiseen asti, mutta kyllä se kannatti.

Pehmolelusta tuli taulu, osa 2

Jokin aika sitten kävimme viettämässä 7-vuotis syntymäpäiviä. Pitkään oli jo selvää mitä syntymäpäiväsankarille tekisin lahjaksi. Hänen siskonsa lahjoin nimittäin samalla idealla jo aiemmin (ks. postaus täältä).  Maalasin siis taulun, jossa on syntymäpäiväsankarin rakkain pehmolelu ja unikaveri. Niin kuin aikaisemmankin, tein myös tämän akryylimaaleilla.

(Tässä luonnos minkä tein maalausta varten.)


Pieni tyttö oli todella onnellinen lahjastaan ja laittoi sen heti seinälleen. Tämä todella lämmitti lahjan antajan sydäntä. Mielestäni tämä on ihanan henkilökohtainen ja varmasti aikaa kestävä lahja. Parempi kuin toinen toistaan muovisempi krääsä, jota kaikilla on jo valmiiksi nurkat pullollaan.

Rusettitennarit - tennareiden muodonmuutos

Näistä tuli söpöt. Tyttömäiset ja hauskat tennarit. Kaupoissa on nyt näkynyt tennareita ruseteilla ja isoilla nauhoilla. Myös Minna Parikalla on valikoimissa kauniit rusettimaiset kengät. Näistä inspiroituneen aloitin koristelemaan tennareita.

Uudistuskohteeksi valikoituivat tavalliset ja tylsät perus tennarit. Näitä en ollut pitänyt kertaakaan ostamisen jälkeen, joten ajattelin ettei rusettien laitto ainakaan voisi huonontaa tilannetta. Päätin siis kokeilla miten idea onnistuisi ja voisihan rusetit ottaa pois, jos lopputulos ei miellyttäisi.

Leikkasin tennareiden värisestä ja kaltaisesta kankaasta kahdeksan tuollaista pitkulaista suikaletta.

Kahdeksasta palasesta ompelin neljä rusetinosaa. Ylimpänä neulattuna, keskellä ommeltuna ja alimpana käännettynä oikein päin sekä reunoilta tikattuna.

Kun kaikki rusettiosat olivat valmiita ompelin ne kiinni kenkiin.Tämä vaihe piti tehdä ihan käsipelillä. Tein ompeleen mahdollisimman lähelle kengänpohjan reunaa, jotta siitä tulisi siisti. Se onnistuikin hyvin, sillä ne näyttävät siltä kuin tulisivat kengän ja pohjan välistä.

Sitten vain solmin kenkiin kiinni ommellut "nauhat" ruseteiksi. Toisesta rusetista tuli paljon nätimpi. Vaikka yritin solmia molemmat samalla tavalla, en onnistunut siinä. Ei kyllä ole mitään hajua miten nätimmän version tein. Pitänee ottaa uusinta yritys vielä joku päivä. Ehkä vielä saan ne samanlaisiksi.

Näistä tuli kyllä tosi kivat. Työkaveri jopa kysyi, että onko nämä ne pupukengät tarkoittaen Minna Parikan  tennareita. Kommentista tuli todella hyvä mieli ja sen perusteella näitä voi pitää onnistuneina! Kenkiä on nyt tullut pidettyäkin, joten uudistus ei todellakaan mennyt hukkaan :) Nämä toimikoot nyt hyvänä korvikkeena kunnes ehkä olen joskus aitojen upeiden Minna Parikan puputennareiden omistaja.