Häähumua

Viikko sitten pääsimme viettämään ystäviemme häitä. Juhlat olivat ihanat, niin kuin hääparikin. Ruoka hyvää, tunnelma rento, eikä ilon ja onnen kyyneleiltä vältytty. Lahjaksi hääparille laitettiin heidän toiveidensa mukaan rahaa häämatkakassaan. Konkreettisemmaksi muistoksi maalasin suuremman kortin. Edessä seisoskelee hääpari ja takana näkyy juhlapaikka, jonka sisällä heidän kaikki läheisensä ja ystävänsä ovat jakamassa parin tärkeää päivää. Taustalla on näkyy jotain heidän elämäänsä nyt liittyviä asioita sekä uusien alkujen ja mahdollisuuksien versoja.

Itse tehtyä juhlissa oli kortin lisäksi korvikset. Yksinkertaiset, mutta mielestäni juhlavat tasselit. Juhlamekkoa en lähtenyt tekemään (ajan ja taidon puutteen vuoksi), se löytyi kuitenkin kierrätettynä. Nykyisin tulee harvoin sellaisia päiviä, kun päällä ei ole mitään kierrätettyä. Tykkään ostaa vaatteita ja asusteita (sekä kodin tavaroita) käytettyinä. Se tukee omaa ajatusta siitä, että haluaa elää ympäristöä vähemmän kuormittavasti. Kirpputoreja on myös kiva kierrellä, ja hyvällä onnella sekä kehittyneellä "kirppissilmällä" voi tehdä hienoja löytöjä edullisesti. Kuten tämä Vilan juhlamekko, mikä tarttui matkaan kierrätyskeskuksesta parilla eurolla! Nahkainen vyö on myös kirppislöytö ja nahkaisen kukkaron/pikkulaukun olen ostanut Rekki-kaupan kautta (myy käytettyjä vaatteita ja asusteita).

Juhlakenkäni eivät oikein pysyneet mukana menossa, vaikka eivät kerinneet edes tanssilattialle asti. Monet juhlat ne ovat palvelleet, mutta nyt niistä irtosi remmi jo heti vihkimisen aikoihin. Onneksi olin ottanut varakengät mukaan. Illaksi on nimittäin aina hyvä olla mukana matalammat ja mukavammat kengät. No, nyt niille tuli käyttöä jo hieman aikaisemmin. Eipä tarvinnut kärsiä kipeytyneistä jaloista laisinkaan!

Aivan suoraan en näitä roskiin heittänyt, vaan otin talteen ommelen kiinnitetyt trasssit sekä sivuilla olleet soljet. Trasseja purkaessa huomasin remmin irronneen myös toisesta kengästä, joten hyvin joutivat purkuun. Näitä olisi ollut vaikea enää saada korjattua kestäviksi.
Otin trassien ja solkien lisäksi myös pari remmiä talteen. En ole varma mitä niistä teen. Rannekorut niistä saisi helposti, mutta itselle ei varmaankaan niille tulisi käyttöä enkä heti keksi kenelle voisi sellaiset antaa. Mutta ehkä jokin idea vielä löytyy. Tai jos ei, niin laitan sitten roskikseen.

Hapsuverhot helteiden suojaksi

Verhoihin idea lähti helteistä. Tämä yksilö tosin valmistui vähän liian myöhään, kun helteet taitavat olla tämän kesän osanlta jo ohi. Kerkesivät hapsut  muutaman aurinkoisen ja lämpimän päivän olemaan ikkunassa. Aiemmin tässä oli kolmesta eri verhosta tehty viritelmä. Aika karmea näky, mutta piti iltaisin kuumimman paahteen poissa, päästäen kuitenkin valoa sisään. Harmi ettei tullut otettua siitä kuvaa. Olisi ollut melkein näkemisen arvoinen.

Etsin tähän sopivaa verhokangasta jo aiemmin kesällä kierrätyskeskuksesta, mutta löysin vain liian pieniä ehdokkaita. Tämä verhopala löytyi lopulta Eurokankaan palalaarista. Juuri sopiva palanen kahteen verhoon. Ensin ajatuksena oli tehdä kääntein huoliteltu verho, mutta kangasta leikatessa reunojen pienet hapsut herättelivät idean toisenlaisesta toteutuksesta.

Ensin piti purkaa kangasta ylä- ja alareunasta. Siinäkin oli oma hommansa, mutta kun oikea tekniikka löytyi, sujui se aika nopeasti.

Toinen oma lukunsa oli hapsujen sitominen. Kierittelin ensin langat kierteille ja tein solmut virkkuukoukkua apuna käyttäen. Hyvää aivot narikkaa hommaa. Oivaa tekemistä näpertelijä sormille telkkarin katsomisen oheen ;) Yläreunan käänsin oikealle puolelle ja tein ompeleen n. 5 cm kohdille yläreunasta tankokujaa varten.

Verhon teko vaati hieman enemmän aikaa ja vaivannäköä, kuin ommellen huoliteltu versio. On tämä kuitenkin paljon nätimpi kuin alkuperäinen suunnitelma. Onneksi ideoita syntyy myös tehdessä!

Niin kivalta tuo kyllä näyttää, ettei ihan vielä raaskisi ottaa pois säiden viilentymisestä huolimatta. Seuraavaksi pitää varmaan keksiä miten verhon saisi nätisti laskostettua tai kiinnitettyä ylös silloin, kun kaipaa enemmän valoa. Toivottavasti tämän vaiheen saan tehtyä ennen marraskuun harmautta.